Nyt on talo maailmalla ja takki tyhjä...

Koko viime viikonloppu ja varsinkin eilispäivä oli melkoinen rutistus. Talo kuitenkin valmistui! Tai siis, sain sen näyttelykuntoon eli ulkoapäin valmiiksi.

Honkala on siis tuollainen "maalaamattoman puun ruskea" rintamamiestalo, nurkkalaudat ja ikkunanpokat valkoisella korostettu. Talon pihaan tulee kaivo ja lastenvaunut sekä vielä postilaatikko. Koko komeus nähtävillä Nukkekotiyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttelyssä Tampereen Verkarannassa 21.2. - 19.3.2016. Tervemenoa ihastelemaan kaikki kynnelle kykenevät, siellä on monta muutakin rintamamiestaloa ja kerrostalo-osakkeita vaikka kuinka. Ja muuta ihanaa. Voi kun pääsis itsekin... Pitää fiilistellä kuvien parissa kun ei livenä näe.

Vielä muutamia  yksityiskohtia...

 

 

 

 

Tänä aamuna olikin jäljellä enää talon pakkaaminen...

 

Sinne meni! Saas nähdä koska talo tuosta etenee... :D 

Nyt on ainakin takki ihan tyhjä... pitänee pitää jonkinlainen tauko ministelystä. Tai sitten ei... kaikenlaista ideaa pursuaa päässä. Ehkä pari iltaa huilataan, katsotaanpa sitten. ;)

Aika loppuu!

Tänään on tapahtunut paljon! 

Rintamamiestaloraksalla alkoi työt tänään kello 9 kieppeillä ja loppui tältä päivältä just äsken. Väliin toki mahtui pari taukoa, mutta joka tapauksessa. Aamulla ennen kerhoilemaan lähtöä tein ikkunat valmiiksi. Ulkolaudoituksen jälkeen se seuraavaksi inhottavin homma! Pääsin myös lopultakin naulata naputtelemaan katon paikoilleen, jipii! Yhdentoista jälkeen pakkasin talon ensimmäistä kertaa kuljetuslootaansa ja kiikutin sen autoon kaikkine mahdollisine tarvittavine rakennustarpeineen. 

Nukkekotikerhoilimme kolmen Pikkuisen Rouwan voimin, kiitoksia Outille ja Sallalle ihasteluista ja kannustuksista sekä leikkureista joilla Salla sai poikki välikatosta kurkistelemaan putkahtaneen naulan. Välikatto jäi vielä vähän repsottamaan mutta ei nyt voi mitään. Kerhossa valmistui komia peltikatto alumiiniteipistä ja virkkauslangasta. :) 

Neljän jälkeen palasin muuttokuormani kanssa kotiin, sovin kuljetusasiamiehen (eikun siis naisen) kanssa maanantain aikataulusta ja jatkoin rakennusharjoituksia loppuillan. Loputkin nurkkalaudat ovat nyt maalattuina paikoillaan ynnä muuta monenlaista pikkusäätöä tehtynä. Vaan vielä jäi huomiseksikin hommia... tältä näyttää just nyt: 

Nyt välillä unta palloon, jatkuu huomenna...

Ehkä se siitä vielä...

...valmistuu? Huh hui... Tänään joka tapauksessa sain ulkolaudoituksen tehtyä, hurraaaaaaa!!!

Sitten pitikin ruveta hifistelemään kuistin kanssa että saisin sen joskus kiinnitettyä paikoilleen. Piti ensinnäkin tehdä ovi, ja paikata sormipaneloinnin puuttuva palanen. Seinälle tein naulakon puunpalasista ja rintaliivien hakasista. :) Ja talon numerokin on nyt näkösällä.

Kuistin sisäpuoli näyttää nyt tältä: 

Kissa mokoma näkyy tuoneen hiiren sisälle asti, tuosta ei Helmi varmastikaan tykkää! ;)

Ikkunapöydälle tai mikä taso nyt onkaan, pistin muutamia kukkasia. Ne on tehty napeista (lautaset), hupparinnyöreihin laitettavista helmistä (ruukut) ja kukat itsessään ovat kynttilämansetista nypättyjä osia. Ikkunoihin verholaudat ja pitsiä verhokapaksi ja lattialle matto laatikoiden kätköistä.

Kirppislöytöjä + kaivo

...siinäpä sunnuntain tärkeimmät. Vaikka rintsikan kanssa alkaa olla vähän jo niinku hätä kädessä, talo uinui talviunta koko viikonlopun. Eilinen meni töissä ja tänään halusin hoitaa sosiaalisia suhteita, eli lähdin siis kaverin kanssa kirpputorikierrokselle ja kahvittelemaan. :) 

No, kannattihan se. Kerrankin löytyi kirppikseltä jotain nukkistelijalle tärkeetä: voimapahvia useampi nippu! Ja vielä lisäksi monenkokoista puuhelmeä ja pari roomboxiksi sopivaa hyllyä, ihan pikkurahalla. Hyllyihin vaan pahvista tausta ja tapetti päälle niin hyvä huone tulee. :)

No, piti sitä rintamamiestaloa sentään vähän edistää. Tai siis lähinnä sen pihapiiriä... päätin tehdä pihalle kaivon. Malli on omasta mummulastani tuttu... aina kun kuulen puhuttavan (varsinkin vanhasta) kaivosta, näen silmissäni juuri sen mallisen kaivon. 

Eli siis tämmöisen: 

Varsinainen kaivo on varsin simppeli: rengas pahvisuikaleesta, pari rimanpätkää ja lankarulla. Laatikosta löytynyttä ketjua ja passelin kokoinen ämpäri. Siinä se! 

Kaivon "kansi" elikkä suojakoppero on voimapahvia. Onneksi löytyi just aamulla kirppikseltä! ;) Samanlainen laudoitus kuin talossakin, saranoitu ovi ja pätkä metallilankaa kammeksi. 

Nyt pääsee Helmi käymään kaivolla. Saa kaffit keitettyä ja astiat tiskattua. ;)

Stressikynnys ylittyi!

Näyttely Tampereella alkaa alle kuukauden päästä, talo on ihan kesken ja en yhtään tiedä miten saan talon paikan päälle (ja sieltä joskus kotiin) sikälimikäli se ikinä siihen kuntoon edes valmistuu. AUUUUUGGGH! Kun pääsiskin itse viemään taloa niin eihän siinä mitään, mutta kun aikataulut ja budjetti ei millään tunnu antavan myöten. :( 

Että näissä tunnelmissa. Stressikynnys on nyt ylitetty reippaasti... mikä tietysti tarkoittaa myös sitä, ettei talon tekeminen edes hirveästi huvita. Yritetty silti on. Aikani märehdittyäni päätin, että kunhan saan edes ulkopuolen näyttelykuntoon, kaikki muu on sitten plussaa. Tämä päätös helpotti jonkin verran, mutta toisaalta taas... kuisti piti saada tehtyä saman tien. 

Kuistin kappaleissa ei ollut valmiina ikkuna- eikä oviaukkoja. Ja kun muistatte, millainen homma oli saada käsityökaluilla reikä porrasaukkoa varten, voinette kuvitella millainen oli eilispäiväni. Kyllä, kaiverrusta ja porausta ja kaiverrusta ja vääntämistä ja kaiverrusta. Mutta oviaukko syntyi, ja vielä kaksi ikkunaa kaupan päälle. Sittenhän kuistin kokoon liimaaminen ja naputteleminen olikin (lähes) leikintekoa. :) Tältä näytti eilen: 

Tänään homma sitten jatkui, lähinnä ulkoseinien kimpussa. Maalasin sokkelit harmaalla akryylivärillä "töpötellen", niin että lopputulos muistuttaa ainakin kaukaa katsoen betonipintaa. Samoin laudoitus edistyi kolmannelle seinustalle. Se on hommista kaikkein puuduttavin... yksinkertaista, mutta niiiiiiin tylsää. Siksipä se etenee tooodella hitaasti. :(

Ja ettei homma olisi ihan pelkkää tylsyyttä ollut niin piti päästä tekemään vähän jotain muutakin. Pikkukamarissa on nyt upouusi lattia, ja peräti yksi listakin paikallaan: 

Ja kuten aiemmista kuvista saattoikin jo havaita, kuistille ilmaantui kasvillisuutta: 

Amppeli on solmittu kahdeksalla langalla, lanka on jotain ohutta virkkauslankaa. Kasvi (mikä liekään) on valmista askarteluköynnöstä upotettuna sinitarraan. :) Kamalin työ tässä oli saada silmukkaruuvi kiinni kattoon... mutta menihän se!

Helmi ja Anneli

Arvatkaas mitä? Taas meni jotakin uusiksi... Suivaannutti sen verran paljon nukkeperheen sopimaton koko, että päätin tehdä koko perheen ihan itte. Onneksi eilen oli kerhopäivä - hyvässä seurassa on aina mukavampi tehdä tympeitä juttuja. Tympeitä siinä mielessä että en todellakaan ole mikään nukentekijä, saan aikaan yhden ilmeen tyyppejä joita ei oikeastaan saisi päästää ihmisten ilmoille... ja tämä siis jo koossa 1:12, puhumattakaan vielä pienemmästä rintamamiestalomittakaavasta! 

Joka tapauksessa päätin ottaa härkää sarvista ja massailla nuket. Ja massailinkin! Uuni hohkasi kuumana koko kerhon ajan, ja vähän väliä meni joku tyyppi uuniin ja toinen pois, tai sitten pelkkä pää. "Hottis äijä", taisi kuulua joku kommentti, mutta ei kyllä ulkonäöstä ollut siinä kyse! :) 

Kotona homma jatkui eilen ja vielä tänäänkin. Aamulla näytti tältä: 

Siinä on vielä Helmin pää poikki, ja kaikki kovin ilmeettömiä ja kaljuja. Tätä lähdettiin työstämään seuraavaksi... ja sitten kaiveltiin kangas- ja lankalaatikot esille. Hiukset taiteilin muliinilangasta. 
Vaatteet sain tehtyä Helmille ja Anneli-vauvalle. Miesväki nakuilee vielä jonkin aikaa, loppui ompelijattaren puhti kesken... 

Tämän lisäksi piti päästä tekemään jotain ihan muutakin. Kerhossa kokosin Gepeton valmiskalusteita ja tänään sitten maalasin niitä, tai siis lähinnä tuvan kalusteita. Olavi lienee saanut jostakin huokealla ison pänikän vihreää maalia, siispä kaikki tai ainakin lähes kaikki tuvan kalusteet maalataan sillä. ;)

Ja kuten viimeisestä kuvasta näkyy, leivinuunikin edistyi jo vähäsen. :)

Portaat ja porstua

Voittajafiilis, flunssasta huolimatta! Ihan Oikeat Portaat on nyt kaidetta vaille valmiit! Myös eteistä elikkä porstuaa saattaa jo sanoa valmiin näköiseksi, vaikka sieltä nyt vielä jotain puuttuukin, kuten kamarin ovi, ikkunalasi ja matto lattialta peittämässä ruman sauman. :D

Porrasaukon tekeminen hirvitti. Alkuasetelma näkyy tässä, työ ja aseet:

Tai no, onhan tuossa jo ensimmäinen vanerikerros saatu raavittua irti. Jokaikinen noista työkaluista meni enemmän tai vähemmän rikki, sormiin tuli muutama haava ja oikea kämmen on hellänä, mutta:

Jee! \o/

Tuossa kuvassa portaatkin ovat vielä ns. vaiheessa. Samaten näkyy kuinka kävi porstuan uusitulle seinälle... eli uusiksi meni vielä kerran. Päätin sitten tehdä "sormipaneelit" porraskuiluun, nehän syntyivät kätevästi aaltopahvista.

Porstuan ja tuvan välinen aukko sai "vanerioven" ja kynnyksen, ja porstuassa on myös kaikki lattialistat paikoillaan! Ovi on tehty pahvista ja saranoitu paikoilleen kopiopaperilla. :)

Näkyy erittäin heikosti, mutta portaiden alla, ihan tuossa kamarin ovella, on "kulmakomero". Ovi ei oikeasti aukea.

Pakkanen paukkuu...

Täällä Oulussa on kylymä. Koko päivän mittarin lukemat lähempänä -30 astetta. Vaan mulla on ollu hiki ihan koko päivän! Loppiainen on kulunut nikkaroidessa rintamamiestaloa taas hitusen valmiimmaksi. Vaan on tuota matkaa vielä jäljellä! 

Tänään päätin saada saranoidut osat paikalleen. Ja sainkin! Melkoinen homma käsityökaluilla kovertaa saranoille kolot, ruuvata saranat ja vielä katkoa hitusen liian pitkien ruuvien päät jotka tulivat läpi vanerista. Onneksi sain Voimamieheltä apua! ;) 

Pikkukamarin aukeava seinä ei mene ihan täysin kiinni, tai siis menee kyllä mutta ei pysy kohdallaan. Saranointi ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä, jokin kiristää vastaan tai jotain. Pitänee hommata jonkinlainen haka tai salpa tuohon. :/ Pienensin myös eteishuoneen ikkunaa, sillä *huoh* päätin kuitenkin pistää portaikon uusiksi. 

Elikkä kiinteä kaappi siirtyykin ihan kiinni seinään ja portaikko tulee vasemmalle seinustalle. Tämä nyt vaan edellyttää sitä, että saan tehtyä porrasaukon tuohon yläkerran lattiaan/alakerran kattoon. Portaikkoa rakentelinkin koko loppupäivän, mutta jäi vielä niin vaiheeseen että kuvia saatte vasta myöhemmin. :) 

Ulkopuoleltakin talo edistyi hitusen, kun sain taas lisää laudoitusta liimailtua paikoilleen. Tämä vaan on niin puuduttavaa hommaa että oli pakko päästä tekemään niitä portaita!

Kuvitelmissani sain paljon enemmän valmista aikaan tälle päivälle... mutta onneksi kohta on viikonloppu.